|
Ne on nyt tässä. Alman pennut. Enempää ei tule. Ihan itsekkäistä syistä johtuen pitkän pohdinnan jälkeen.
Nythän se olisi ollut viimeinen mahdollisuus, kun Almalla on tuota ikääkin 6 vuotta. En tiedä, miten kasvattajat yleensä hoitavat tämän pennutusasian. Minulle ainoa oikea tapa on olla silloin läsnä. Se on yksi tämän kasvatuksen ilo ja suola, että saa olla niiden pentujen kanssa kokopäivätoimisesti. Paneutua jokaiseen pentuun erikseen. Ottaa huomioon niiden luonteiden erityispiirteet. Aktivoida niitä rauhallisempia ja vetäytyvämpiä pentuja, ja touhuta rauhallisempia asioita niiden temperamenttisempien kanssa. Rauhallisia ja vetäytyviä pentuja? On sekin mahdollista, sellaisia aina silloin tällöin syntyy. Jonnekin. En sitten vaan halunnut pitää tänäkin vuonna kesälomaa huhtikuussa. Enkä toisaalta halua pitää kesälomaani loka-marraskuussa, kuten Lilon ja Siirin syntyessä. Eikä tämä minun ”kasvatustyöni” ole niin vakavaakaan, että niitä pentuja olisi ”pakko” teettää.
Toisaalta vähän harmittaa, kun omien vaaleanpunaisten lasien takaa katsoen Alma olisi tuota jälkikasvua vähän enemmänkin ansainnut. No, onhan sitä jälkikasvua näissä kahdessakin pennussa. Monella ei ole sitäkään. Se onkin surullista. Niin monen kelpo koiran geenit jää siirtymättä seuraavalle sukupolvelle. Suurta tuhlausta. Kukaan ei tiedä, millaisia helmiä näiden jalostuksen ulkopuolelle jääneiden ja jäävien koirien jälkeläisten joukossa voisi olla. Ei kaikkien todellakaan tarvitse olla valioita. Ja voi siellä kotikoirienkin joukossa olla ihan valioainesta. Kuka tietää. Valioksi on tosi vaikea tulla, jos ei edes käy näyttelyissä.
Alma siis jää ”eläkkeelle”, mutta ei tässä ns. kirvestä olla kaivoon heittämässä. Onhan tämä Siiri-neito. Toistaiseksi kaikin puolin terve, luonneasiat kunnossa ja nopeasti vilkaistuna saattaa muistuttaa vähän leonberginkoiraa. Suunnitelmia? Onhan niitä. Minä, jos kuka, tiedän, että kaikki ei todellakaan aina mene niin kuin suunnittelee. Tarinoidaan sitten enemmän, kun kerrottavaa on...
Alma ihan pienenä
Ainoaksi jääneen pentueen isä, Repa
Alaks sää mun kaa?
Helteisen heinäkuun hedelmät:
Pienet suloiset riiviöt
joista toinen jäi valitettavasti kotiin....
Ulospäin toki annetaan näin idyllinen kuva
Sydämelliset onnittelut tänään 6 vuotta täyttävälle ihanalle Almalle!
Kiitos Alma tähänastisesta!
Onnittelut myös sisaruksille: Muskalle, Dinalle ja Röllille!
|
